Kissamaisia kuulumisia ja syksyn lehtiä

Meillä on nyt Pekka, piirua vaille neljän kuukauden ikäinen kissanpentu. Suloinen, leikkisä ja ylpeänä (sekä erittäin helpottuneena) voin kehua myös uuden perheenjäsenemme hyviä käytöstapoja. Muutaman tunnin junamatka Pohjanmaalta uuteen kotiin oli täyttä h-vettiä, jos suoraan sanon, mutta sitten alkoi elämä sujua.
Miten noin pieni ja aivan uusiin olosuhteisiin joutunut lapsukainen voi heti osata käydä hiekkalaatikolla ja nukkua yönsä rauhallisesti omassa pedissään? Ruoka maistuu ja ulkoilu valjaissa sujuu vain hivenen valjaita protestoiden. Olin huolissani siitä, miten vapauteen ja maalaistalon elämään tottunut pentu ottaa vastaan kaupunkielämän, mutta pennun sopeutumiskyky on näköjään valtava. Tärkeintä näyttää olevan, että kaikki perheenjäsenet muistavat käydä aamulla ensimmäiseksi sanomassa Pekalle huomenta ja että ruokaa on tarjolla totuttuun aikaan. Niin ja uusi leluhiiri on ehdottoman tärkeä ilontuoja. En vielä onnistunut ottamaan kuvaa hiirellään leikkivästä Pekasta, vain sellaisia välähdyksenomaisia suttuisia otoksia. Niin nopeita ovat hiirileikin liikkeet. Tässä tallennettuna hieman rauhallisempi hetki pienokaisen elämästä.

Hiiri oli hyvä hankinta. Vielä eilen säpsähtelin vähän väliä farkkuni lahkeeseen yllättäen tarraavaa pientä kaveria mutta nyt hiiri saa osansa energiapyrähdyksistä. Ihana tuo kissa on, vähän vaivalloinen mutta kertakaikkiaan ihana.

Sunnuntaina, kun aurinko paistoi oikein sillä parhaimmalla syksyisellä tavallaan, kirkkaana ja kuulaana, nautiskelin vaahteranlehtien väreistä. Keksin tehdä lehdistä kranssin, joka syntyy vähistä aineksista kenen tahansa käsissä. Tarvitaan muutama Hesarin aukeama, jotka kieritetään ensin avoimeksi levitettyinä pitkäksi rullaksi. Rullan ympäri kiedotaan harvakseltaan ohutta rautalankaa, jolla rullan päät myös yhdistetään ympyräksi. Kerätään vaahteranlehtiä isot kimput ja aletaan asetella niitä sanomalehtiympyrän pinnalle kolmen lehden nippuina ja kierretään yksi kierros rautalankaa kiinnittämään lehdet paikoilleen. Sitten taas uusi kolmen lehden nippu ihan edellisten tyveen jne.

Lehtien kasvot kannattaa asetella samaan suuntaan ja värejäkin voi vähän miettiä. Voit tehdä kokonaan keltaisen tai punaisen kranssin tai sekoitella värejä kuten minun kranssissani. Omani lisäksi tein jo yhden kranssin naapurille mutta ihania värikkäitä lehtiä leijailee maahan koko ajan lisää. Pitäsikö tehdä köynnös oven yläpuolelle? Samanlainen kuin jouluksi tehdään havuista?

Aurinko ehti mennä pilvien taakse ennen kuin sain kranssin valmiiksi, joten kuvista tuli hieman sammuneita. Valmis kranssi ovessa ilahduttaa kuitenkin joka kerta ovesta kulkiessani, satoi tai paistoi, kuin pieni aurinko hehkuvine väreineen.