Kesä alkaa olla muisto vain, mukava sellainen. Lempivuodenaikani syksy on jo ihanasti aluillaan ja ensimmäiset kanttarellit ja mustat torvisienet kuivattu talven varalle. Mustikoita sain poimittua ihan mukavasti ja villivadelmiakin sankollisen verran. Naapurista olen saanut omenoita (Kiitos, Tiina!) ja pakastimessa on jo monta rasiaa omenasosetta. Se maistuu koko perheelle luonnonjogurtin kera aamiaispöydässä. Toivottavasti saan vielä jostakin omenoita lisää, muuten omenasoseesta tulee ylellisyystavaraa eikä arjen ilo.
Sateinen ja viileä kesä ei ollut ihan se paras lomailun kannalta mutta puutarhan kasvit siitä nauttivat. Ruusujen kukinta ylitti hurjimmatkin toiveet.
Syksyn blogikausi alkaa varovaisesti aivoja verrytellen paluulla kesän muistoihin ja ruusujen tuoksuun. Viivähdetään vielä hetki luonnon valossa ennen kynttiläkauden avajaisia.
 |
| Helenanruusun kukat tuoksuvat hunajalle. |
 |
| Kurjenpolvet, akileijat, jättipoimulehdet, iirikset. Suloinen sekamelska. |
 |
| Kirjoapteekkarinruusu ei ole ehkä hienostunein mutta hauska se on! |
 |
| Laventeli talvehti jo toisen talven yli. |
 |
| Ranskanruusu "Toscany" on hienostunut ja ylellisen ihana. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti