Onnea Elsa!

Noin vuosi sitten juhlittiin tämän typykän ristiäisiä. Kakku oli silloin keväänvihreä. Nyt halusin juhlistaa pienen tytön suurta päivää vaalenpunaisella unelmalla. Koska mummolan kyläkaupasta ei löytynyt edes sitä yhtä ainokaista kynttilää, sai suurin mahdollinen ruusu koristaa kakkua. Reilulle kahdellekymmenelle hengelle mitoitettu kakku hupeni lähes kokonaan kymmenen juhlijan kahvitellessa pienen tytön kunniaksi.
On se onni, että suvussa on vielä yksi tuommoinen ylisuloinen pikku tyyppi, jota tätikin saa nuuhkia ja pusutella. Nähdään taas pian, Elsa. Älä kasva liikaa sillä aikaa.